Tarkka sijainti lienee juuri ja juuri Espoon puolella vihdintien varrella.
Täällä ei mitään merkittyjä reittejä ole, joten ehkä osaltaan sen takia jäänytkin tähän saakka kokematta.
Mutta karttoja olen monesti tutkinut, että hyviä polkuja pitäisi mennä vaikka kuinka paljon.
Liekki sai mennä päivähoitoon ja loppujen koirien kanssa lähdin tutkimaan aluetta.
Parkkipaikalta lähtee selkä ja hyvä polku ja vielä kun avaa puhelimen maastokartat-sovelluksen niin hyvillä mielin voi metsään lähteä.
Alueesta en siis etukäteen tiennyt juuri mitään karttoja kummempaa, joten avoimin mielin oltiin liikenteessä.
Heti alkumatkasta näytti siltä, että ehkä ihan kuivin jaloin ei täällä pärjäisi, mutta toisaalta takana oli pakkas-yö joten maa oli hiukan kova ja siis hyvä kulkea.
Kartalukutaitoa sai vähän harjoitella koska polkuja alkoikin risteilemään välillä ihan reilusti.
Tosi paljon oli niin pieniä polkuja ettei niitä edes tässä sovelluksessa näkynyt.
Sininen pallura kartalla kertoo oman sijaintini, ja seuraava kuva miltä kyseisellä paikalla näytti
Välillä polku oli hyvää ja kuivaa, välillä ihan jotain muuta.
Aurinko helli ja ilma oli kyllä mitä parhain. Karttamerkkejä oli hauska palautella mieliin, sininen piste ison kiven kohdalla ja seuraava kuva sen kivenkin näyttää
Tätä seuraavaa kohtaa vähän mietin, kun polku siitä menee, mutta toisaalta näyttäisi menevän jonkun kosteikon läpi. No, sehän selvisi kun otti mutaman askeleen lisää. Jonkinmoinen suo siinä oli, mutta tosiaan nyt oli hyvä keli, koska tuo oli aavistuksen jäässä. En tiedä miten siitä kesäkelillä pääsisi. Ehkä pomppimalla mättäältä toiselle. Ei tuo ylitys kuitenkaan kovin suuri ollut.
Sitten tultiin "isoon risteykseen". Tässä vaiheessa oletin reittini jatkuvan noiden m-kirjainten välissä kulkevaa polkua, joten risteyksessä valitsin polun joka jatkui suoraan.
Ja laavu olikin heti risteyksen jälkeen ehkä noin 100metrin päässä. Hieno paikka!
Kotoa lähtiessä mietin, että ottaisinko eväät mukaan, mutta en sitten ottanut. Virhe. Täällä olisi kelvannut pitää kunnon evästauko. No, tiedänpähän seuraavalla kerralla.
Puitakin löytyi, samoin sahoja joten tuletkin saisi helposti tehtyä.
Hyvä että tutkin täällä karttaa kunnolla, sillä olinkin jo koko reitin puolivälissä. Olikin aika kääntyä toiseen suuntaan, mutta se reitti jatkuisi siitä laavua edellisestä risteyksestä, joten pitikin palata 100 metriä takaisinpäin.
Reitti kulki pitkän matkaa kallioiden päällä, mutta siinä meni sen verran selkeää polkua ettei eksymisen vaaraa juurikaan ollut.
Huomasin, että joissain puissa oli reittimerkkejä, mutta ne ei kuulunut tälle minun reitille, sillä seuraavassa risteyskohdassa merkitty reitti lähti eri suuntaan.
Kartanlukutaidosta oli kyllä hyötyä, tai no, olisihan siellä voinut vain seikkailla miten sattuu ristiin rastiin, mutta kun oli mielessä suunnilleen reitti, niin noudatin suunnitelmaa.
Olisin voinut valita risteyksessä oikealle lähtevän polun, mutta se olisi pian tullut jo kertaalleen kulkemalleni polulle, joten lähdin vasemmalle.
Jonkun verran metsäpolkua ja sitten tultiin väärä-mustan rannalle. Siellä olisi hyvä telttapaikka, mutta täällä ei oikein saa telttailla missään. Harmi.
Täällä alkoi kuulumaan jo autojen ääni, joten enää ei ollut matkaa jäljellä kovinkaan paljoa kun tultiin sinne mistä lähdettiinkin
Olipas kiva lenkki ja polkujahan jäi reilusti tallattavaksi toiseenkin kertaan.
Mutta voin suositella!
