tiistai 24. maaliskuuta 2020

Teijon kansallispuisto - Matildanjärven kierros

Sunnuntaina pakkasin eväät reppuun ja lähdin ajamaan kohti Teijon kansallispuistoa. Eihän sinne ole Vihdistä kuin puolitoista tuntia matkaa.
Teijossa on paljon merkittyjä reittejä mutta olin kuullut että Matildanjärven kierros olisi ainakin tosi upea, joten suuntasin sinne.



Muutama muukin oli ajatellut samalla tavalla ja vaikka parkkipaikka vetääkin paljon autoja, niin laskin lähtiessäni ainakin 60 autoa nähneeni. Hirveästi enempää ei olisi mahtunut.
Ja tämä ruuhka näkyi pahiten ensimmäisen kilometrin matkana. Voi kunpa joku reitti laitettaisiin k.18 reitiksi. Tai miksi aikuiset ihmiset raahaa väkisin väsyneitä ja nälkäisiä ipanoita reiteille. Kertakaikkiaan se useamman rääkyvän ipanan ääni oli oikeasti jotain aivan hirveetä! Hetken jopa mietin että käännynkö ympäri ja menen muualle, mutta koska eihän ne rääkyvät ipanat liikkuneet mihinkään niin pääsin eroon niistä kunhan vaan ensin pääsin koirien kanssa niistä ohi.




Onneksi myös ensimmäinen tulipaikka oli siinä heti alle kilometrin päässä joten siellähän ne suurin osa ihmisistä onneksi olikin.
Sinne piti myös varsinaiselta reitiltä hiukan poiketa sivuun, joten ei tarvinut edes siitä ohi kulkea. Huh.
Reitti jatkui ensin tosi kapeilla pitkoksilla ja toinen tulipaikka tuli myös yllättävän nopeasti.



Siitä lähti ihmiset juuri kun siihen tulin, joten pari kuvaa ennätti tästä ottamaan. Kelihän oli mitä parhain.




Vielä ei kuitenkaan ollut evästauon paikka joten jatkettiin matkaa.




Reitti kulki lähes kokoajan ihan siinä järven vierustaa mutta 4 koiraa hihnassa oli kyllä vähän huono valinta tälle reitille. Polut olivat tosi kapeita monin paikoin ja puita sai väistellä usein. Ei siinä mitään jos mukana olisi ollut vain 1 koira, mutta 4 oli vähän liikaa.

Noin puolivälissä oli taas tulipaikka, siinä paljon porukkaa joten menin siitä ohi. Huomasin kuitenkin kalliolla oikein sopivan aurinkoisen paikan ja jäin siihen evästauolle.
Ruokatermarissa savuporokeittoa ja koirille puruluut.
Tässä oli oikein mukava istuskella ja nautiskella. Tuuleton ja aurinkoinen keli.








Jatkoin reittiä joka lähtikin enemmän metsän puolelle. Tosin ei siellä pitkään kävelty kun taas oltiin rannalla.




Hetkeksi kun pysähtyi niin eikös pian alkannut takaata kuulumaan ihmisten ääniä, joten parempi oli vain jatkaa kulkemista.



Pian varsinainen polku päättyikin ja tupsahdettiin asuinrakennusten pihalle. Tai kahden pihan väliin.
Ihmettelin tovin, mutta eipä auttanut kuin jatkaa autotien vierustaa jonkin matkaa. Ehkä noin 500 metriä, kunnes käännyttiin hiekkatielle, joka veisi parkkipaikalle josta lähdettiin.
Mutta vielä päästiin poikkeamaan metsän puolelle. Tai oikeastaan hiekkatielle. Sen päässä oli varsin iso tulipaikka.





Siitä vielä parisataa metriä ja tultiinkin pienen kallion jälkeen parkkipaikalle.


Reitti olisi varmasti antanut enemmän jos väkeä olisi ollut paljon paljon vähemmän. Nyt ei ihan saanut sitä ihanaa rauhallista ulkoilua vaan ennemminkin piti seurata mitä ja missä muut on.
Ihan täysin en voi reittiä suositella, mutta ehkä yhden koiran kanssa (tai ilman koiraa) ja arkena tai muuten huonolla kelillä tämä on upea paikka.


Enemmän infoa alueesta luontoon.fi-sivustolla TÄÄLLÄ

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Nurmijärvi/Rajamäki

Hanko-Hyvinkää tietä kun ajelee, niin siinä Märkiön grillin kohdilla katselen monesti tien reunassa kulkevaa hyväkuntoista ulkoilureittiä. Joinain talvina olen siellä nähnyt hiihtäjiäkin, mutta koska vuosi 2020, niin nyt oli hyvä hetki lähteä tutkimaan näitä "latuja" kävellen.


Parkkipaikaksi voi valita useammasta vaihtoehdosta mieleisen ja nyt olin ajatellut alareunassa olevaa Haukilammen P-paikkaa. Sieltä kulkisin merkittyä reittiä Sääksjärven uimarannan ohi ja siitä edelleen Märkiön reitille.
Pääsin haukilammen P-alueelle, mutta se näytti paikkana niin aavemaiselta ja ei niin kutsuvalta, joten päätin kuitenkin vaihtaa paikkaa. Otin suunnaksi "Kehityksen maja"- P alueen.
Siinä olikin iso hiekkakenttä. Koirat autosta ja purtsille.



Heti alkumatkasta näytti siltä, että reitti olisi helppo ja kuiva kulkea.
Ja niin se olikin.

Alkuun ajattelin, että olisin kiertänyt sekä tuon Märkiön lenkin, että myös Matkunlammenlenkin. Mutta koska Liekki oli matkassa mukana, päätin menä vähän lyhyemmän ja suunnitemana kiertää vain matkunlampi/matkunsuo.





Ihan hirmuista ruuhkaa ei ollut, no toki ajankohta arkena aamupäivästä.






Vain yhdessä kohtaa piti poiketa reitiltä, koska suo oli pikkuisen kostea. Mutta tämän pääsi hyvin ohittamaan.


Muutoin mukavaa tallustelua hyvällä alustalla ja pitkällä näkyvyydellä.
Pimeämmälläkin voisi kulkea, koko reittiä ei ole valaistu, mutta kun karttaa katsoo, niin löytää pitkät pätkät valaistujakin osuuksia.




Loppumatkasta vielä pieni pätkä metsäpolkua ja piakkoin se parkkipaikkakin alkoi siintämään edessä.



Tämä reitinvalinta olikin lopulta tosi hyvä ja pidemmän voi tehdä sitten kun Liekki ei ole matkassa.
Myös eväät kannattaa ottaa mukaan, ainakin yhden laavupaikan ohitin, mutta siinä oli ihmisiä niin en viitsinyt kuvaa ottaa.

Puolitoista tuntia ja 6,4km. Voin suositella.


Kokonaisen kartan alueesta löydät TÄÄLTÄ