sunnuntai 16. tammikuuta 2022

ensimmäinen ylläs-päivä

16.1.22

sunnuntaina oli virtaa mutta keli oli vähän surkea upeisiin maisemareitteihin, joten valikoin tekemistä sen mukaan.
Aamupäivästä kun alkoi päivä valjeta, pakkasin kuumaa juomaa reppuun ja ajattelin lähteä lumikenkäilemään viereiselle suolle. Pienesti kävi myös mielessä kesängille päin käppäily. 



Majapaikasta pystyi lähtemään lumikengillä suoraan ovelta, joten mars matkaan vaan.
Lunta suolla olikin sitten ihan kiitettävästi ja tarpominen alkumatkasta kävi ihan työstä.
Mutta pääsin suon puoliväliin jossa tiesin kulkevan kesäreitin pitkospuut. Toivoin, että sitä reittiä oltaisiin kuljettu vaikka se ei olekkaan talvireittien kartoissa. Ja olihan sitä. 
Matka jatkui helpommin jonkun matkaa. Tämä ryhmäkuva koirista on suunnilleen samasta kohdasta kuin syyskuussa ottamani kuva. Mutta nyt ei kyllä maisemat loista taustalla.





Matka jatkui vähän matkaa kunnes ylitin hiihtoladut ja tupsahdin autotielle. Ihmettelin tovin ja koska Häkä alkoi näyttää lumipallolta, käännyin ympäri ja lähdin kohti majapaikkaa.




Alle 2km kuljettiin ja olihan pettymys. No, möksälle huilaamaan hetkeksi ja päätös lähteä uudestaan vain Hukan kanssa poluille. Ei muutakuin mars takakaisin ulos.

Lähdettiin kohti yhteiskäyttöreittiä joka veisi kesängin laavulle. Keli oli vähän pahempi. Lunta tuprutti aika tavalla ja tuuli oli puuskaista. Mutta lämmintä oli, ihan pienesti pakkasen puolella, ehkä 2-3 astetta. 





Reitti oli ihan loistavassa kunnossa ja ajattelinkin, että fätillä olisi mukava tulla ja uskaltaisin tulla pimeälläkin kun on valoa niin pyörään kuin otsaankin. 






3km:n jälkeen tultiin kesänkijärven laavulle ja istahdettiin juomaan kupponen kuumaa. Hukalle kupponen tonnikalavettä plus pieni lihatikku.
Kuukkelit tuli samantien kytikselle, mutta nyt ei ollut heille antaa mitään.

Lähdettiin paluumatkalle samaa reittiä, mutta ihan lopussa jatkettiinkin reittiä vähän eri suuntaan ja koukattiin pieni lisälenkki.




Mökille päästiin ja ainakin Hukasta loppui virta. Melkein 8km tuli käppäiltyä ja oli mukava lenkki.




keskiviikko 12. tammikuuta 2022

retkeilyvuosi vaihtui

Hupsis, retkeilyvuosi -21 loppui yht`äkkiä kun taloon tulikin koiranpentuja. Loppusyksy kului 8 ihanan Tulikäpälän parissa, mutta nyt sitten aloitellaan uutta retkitassut-vuotta 2022. Kiva jos jaksat kulkea taas mukana!

Tämän vuoden haaveisiin kuuluu ehkä suurimpana Hetta-Pallas "yksinvaellus". Tosin ihan yksin en sitä meinaa toteuttaa vaan onhan mukaan otettava joko 1 tai 2 retkitassuakin. 
Ajankohdallisesti haluaisin toteuttaa vaelluksen juhannuksen nurkilla yöttömän yön vaelluksena, mutta vähän epäilen että näinköhän onnistuu. Mutta jos yhden viikon saisin kesälomaa pitää kesäkuussa, niin voi että! Katsotaan kuinka käy. Vaihtoehtoisesti sitten joskus elo-syyskuussa.
Muita suunnitelmia/unelmia/haaveita on muutamat kansallispuistot joissa en ole vielä käynyt, että josko tänä vuonna onnistuisi jokunen 1-2 yön reissu. Kolovesi, Lauhanvuori, Salamajärvi, Etelä-Konnevesi, Pyhä-Luosto, Isojärvi, Leivonmäki... 
Sekä yksi vähän hankalammin saavutettava eli veneellä saavutettava. Luultavasti saaristomeren kansallispuisto. 
Lisäksi monia jo tuttuja paikkoja tulee varmasti käytyä uudestaan ja uudestaan sekä ehkä myös jokunen jossa kerran käynyt, niin voi käydä uudestaankin. Tällaisia voisi hyvin olla etelämpänä sipoonkorpi, seitseminen, helvetinjärvi ja pohjoisessa ilman muuta hossa ja rokua. Ai että olisipa jo loma tai voittaisimpa lotossa :)

Kyllähän tällaisilla eväillä pääsee jo pitkälle. Mutta sittenhän sen loppuvuodesta taas näkee, että mitenkä tämä vuosi lopulta menikään.
Jokatapauksessa toivotaan vuodelta terveyttä, että pääsee retkeilemään. 

Pian onkin aika suunnata ensimmäisille "kunnon retkille" sillä perjantaina auton nokka lähtee suunnistamaan pohjoista kohti. Johan edellisestä vierailusta lapissa onkin 5kk. Toivotaan upeita retkeilykelejä! 

Tässä muutama alkuvuoden tunnelmakuva. Ihanaa kun täällä etelässäkin on mielettömän ihania talvikelejä!










Ja tämä allaolevan hauskan retkihaasteen pariin haastan kaikki blogini seuraajat ja satunnaiset lukijat. Muista käyttää #-merkkejä :) <3 




tiistai 28. syyskuuta 2021

Tornio, Alkukarinlahden lintutorni

 26.8.2021

Yhden yön stoppi Torniossa ja liikkumaan piti päästä.
Goole löysi melko läheltä Tornion camping-aluetta Alkukarinlahden jossa olisi jonkunlainen luontopolku ja pari eri lintutornia. Hetken tutkailujen jälkeen olikin jo auto liikkeellä.
Paikalle oli helppo löytää.


Valitsin pohjoisen lintutornin jonka yhteydessä olisi täysin esteetön ja lyhyehkö reitti.
Tätä helppokulkuista lautabaanaa oli yllättävän kiva käppäillä koirien kanssa.




Matkaa ei ollut kuin ehkä 700-800m ja tultiin ihan upealle laavulle jonka vieressä olikin myös lintutorni.





Tornista näkisi varmasti upeasti erilaisia lintuja mikäli harrastaisi lintubongausta. Mutta itse katselin vain hetken maisemia.




Luontopolulle olisi voinut lähteä mutapolkua pitkin jos olisi halunnut, mutta nyt ei huvittanut.
Tällainen lyhyehkö ja helppo ulkoilu riitti vallan mainiosti ja palattiin samaa lautabaanaa takaisin autolle.



Tällaiseksi helpoksi pieneksi ulkoiluksi tosi kiva paikka ja olisihan sinne kannattanut vaikka makkarat kantaa ja tulet tehdä. 

Jos Torniossa olet vailla helppoa ja lyhyehköä ulkoilua, niin suosittelen tutustumaan tähän kohteeseen.

Alueesta esite TÄÄLLÄ

Hailuoto

31.8.2021

Koska vietin aikaa Oulussa niin eräänä sopivana päivänä ajattelin lähteä retkelle Hailuotoon.
Olin ennakkoon tutkinut, että siellä olisi joitain mielenkiintoisia kohteita ja ihan retkireittejäkin joten pakkasin repun täyteen evästä ja otin suunnaksi lauttarannan.
Netistä olin katsonut, että losseja kulkee tunnin välein eikä ne maksa mitään. 







Päivä oli aurinkoinen mutta lievästi tuulinen. Mutta ei haitannut.
Olin satamassa hyvissä ajoin ennen seuraavaa lossia joten ulkoilutin koiria ja kävin sataman kioskissa munkkikahvilla. Oli muuten hyvää ja tuoretta.
Sain sieltä myös hailuodon opaskartan jota oli kiva tutkia puolen tunnin merimatkan aikana.

Päätin ajaa koko saaren läpi toiseen päähän eli Marjaniemeen jonne oli matkaa noin 30km.
Matkalla ei ollut oikeastaan juuri mitään ihmeellistä joka sinänsä jo oli pieni pettymys.





Saaren toisessa päässä oli parkkipaikkoja ja sieltä lähti rantaan lyhyt mutta kiva kävelyreitti ja lähdettiin ensin sinne.
Esteetön reitti kulki ihan rannan tuntumassa ja kun hitusen poikkesi reitiltä, niin päästiin ihan rantahietikollekin ja koirat villiintyi aakeesta laakeesta.





Sen verran tuulista kuitenkin oli ettei sinne tehnyt mieli jäädä kovin pitkäksi aikaa vaan palattiin reittiä takaisin ja piipahdettiin sataman kärjessä katsomassa minkälainen matkaparkki siellä oli. 
Kärjessä oli useampi asuntoauto/-vaunu ja totesin, että melko karut asfalttipaikat aukeella ja tuulisella paikalla. En ehkä itse sinne jäisi. Mutta tosiaan useampi siellä oli ja ehkä keskikesällä ruuhkaakin. 
Laskin että ehkä parikymmentä paikkaa oli. 



Kärki oli nopeasti kävelty läpi, palattiin autolle ja otin repun matkaan. Jos olisin ollut viisas, niin olisin valinnut Hannuksenlammen laavun retkeilyreitin jolla olisi ollut mittaa 8km, mutta olin ajatellut kävellä keskiniemen pookille rantareittiä pitkin. Joka olisi siis saaren vanhin majakka (1858) Sinne pääsisi kulkemalla sunijärven reittiä pitkin tai autollakin aika lähelle. Ja nyt jälkiviisaana olisi kannattanut vaan ajaa autolla paljon lähemmäksi, muttakun halusin ulkoilla.

Lähdettiin huonojen opasteiden mukaan kulkemaan autotien vierustaa vähän matkaa kunnes siirryttiin metsän puolelle.
En tiedä mikä alkoi ärsyttämään, mutta kovin pitkälle en päässyt kun alkoi todella ärsyttämään pieni epätietoisuus reitistä, koska en löytänyt oikein mitään opasteita tai reittimerkkejä. Ja viimeinen pisara oli hirvikärpäset. Ensimmäisen en vielä antanut häiritä mutta toinen oli liikaa ja päätinkin keskeyttää retken.





Palattiin autolle ja päätin että hailuoto oli tylsä paikka ja lähden pois. 
Läksin ajamaan kohti lauttarantaa (30km).
Matkalla mietin, että luovutinpa helposti, mutta toisaalta ajattelin, että ei kaikki retket aina voi olla vain huikeita ja hienoja. Väliin voi sattua huonojakin paikkoja ja etenkin huonoja päiviä jolloin ehkä hyvätkin paikat muuttuvat huonoiksi. Tässä ehkä kävi juuri niin.
Jälkeenpäin olen paikkaa miettinyt, että mitähän tapahtui kun niin moni paikkaa kehuu mutta itse olin tosi pettynyt. En tiedä menisinkö uudestaan. Ehkä en...