Marraskuinen sunnuntai näyttäytyi harmaana, mutta sateettomana. Oli aika suunnata kunnolliselle reitille pitkästä aikaa.
Teijon kansallispuistoon ajaa vihdistä pikkuisen yli tunnin, riippuen mihin päin puistoa suunnistaa. Ja koska puiston eteläisessa osassa kiersin keväällä ruuhkaisen ja suositun matildanjärven kierroksen, niin nyt lähdin katsomaan sahajärven kierroksen johon saa yhdistettyä nenustan kierroksen jos haluaa pari kilometriä lisää käveltävää. Auto parkkiin Nenustanummen P-alueelle ja reppu selkään ja metsään.
Ensimmäinen reilu kilometri oli helpppokulkuista ja kuivaa kangasmaastoa. Mutta sitten sukellettiin vähän märempään metsään.
Kolmen kilometrin kohdalla tultiin kallioiselle alueelle jossa kartan mukaan olisi jopa "näköala". No joo... En nyt liiaksi kehuisi, mutta kiva oli kulkea, kun ei muita ihmisiä ollut tähän mennessä tullut yhtään vastaan.
Reittimerkit oli tähän saakka olleet kohtuullisen hyvät. Kallioisella alueella piti hiukan etsiä, mutta kun seurasi siellä täällä näkyneitä jalanjälkiä, niin pysyi hyvin reitillä.
Pian tultiin kalasuntti-nimiselle taukopaikkasaarelle. Tänne pääsee ainoastaan vetolossilla.
Kipinä jännitti hiukan, mutta lossi oli hyvin rakennettu ja "merenkäynti" oli olematonta, niin mikäpä siinä oli kulkea. Hauskuuksia horisontissa.
Kipinä jännitti hiukan, mutta lossi oli hyvin rakennettu ja "merenkäynti" oli olematonta, niin mikäpä siinä oli kulkea. Hauskuuksia horisontissa.
Saaressa oli puucee ja tulipaikka. Ja yllätys yllätys muitakin ihmisiä...
Ja lisää virtasi kokoajan. Mutta eväät sai syötyä ihan rauhassa, joten ei huolta.
Ja lisää virtasi kokoajan. Mutta eväät sai syötyä ihan rauhassa, joten ei huolta.
Saaresta lähdettiin toisella vetolossilla pois ja jatkettiin paikoin kosteaa polkua alle kilometrin niin tultiin laviankallion P-alueelle.
Täällä olikin autoja useampi, mutta ei yllättänyt. Cityretkeilijät ajaa autolla lähimmälle parkkikselle josta sitten kävellään alle kilometri, paistetaan makkarat ja palataan autolle.
Mutta ei haitannut ollenkaan, sillä itse menin tien yli ja jatkettiin ilman muita ihmisiä seuraavat kolme kilometriä vaihtelevassa maastossa.
Täällä olikin autoja useampi, mutta ei yllättänyt. Cityretkeilijät ajaa autolla lähimmälle parkkikselle josta sitten kävellään alle kilometri, paistetaan makkarat ja palataan autolle.
Mutta ei haitannut ollenkaan, sillä itse menin tien yli ja jatkettiin ilman muita ihmisiä seuraavat kolme kilometriä vaihtelevassa maastossa.
Tultiin risteyskohtaan josta olisi ollut omalle autolle 400 metriä, mutta koska valoa vielä riitti eikä oltu aivan puhki, niin jatkettiin nenustan reitille. Kartan mukaan kun jättää yhden silmukan tekemättä, niin saa 1,9km:n lenkin tehtyä.
Ja se oli kiva pätkä. Helpppokulkuista tasamaata lähes koko matka. Vain yksi pieni suon ylitys pitkoksia pitkin.
Tultiin Nenustan taukopaikalle ja tyhjennettiin repusta kaikki syötävä ja juotava mitä vaan löydettiin.
Nyt alkoi jo vähän päivä hämärtyäkin, joten oli aika suunnata autolle.
Nyt alkoi jo vähän päivä hämärtyäkin, joten oli aika suunnata autolle.
Kaikenkaikkiaan oli kyllä mukava reitti ja voin suositella.
3,5h ja 10,6km
3,5h ja 10,6km
Lisää Teijon reiteistä löytyy TÄÄLTÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti