Huhtikuu 2022
Keli mitä parhain ja suurin osa turisteista ja muista lomalaisista muualla, niin oli erinomainen päiväreissun paikka Pienele Karhunkierrokselle.
Olin kuullut ajankohtaiset kelitiedot reitiltä, joten uskoin pääseväni kulkemaan reitin kokonaisuudessaan.
Nastakengät jalkaan, reppu täyteen evästä ja varmuuden vuoksi vaellussauvat matkaan.
Autossa oli nastarenkaat, mutta kesärenkaillakin olisi pärjännyt ihan hyvin. No, tätä kun ei koskaan tiedä, niin hyvähän se on nastat olla tähän aikaan vuodesta.
Ensimmäinen riippusiltaylitys on aina jännittävin, mutta hiukan vapisevin jaloin selvittiin. Niin koirat kuin minäkin. Sen jälkeen Myllykoskelle oli hyvää metsäpolkua reilun kilometrin verran. Polku oli oikein hyvässä kunnossa. Kovaksi tallattu eikä juurikaan liukas. Mukava kulkea.
Sauvatkin sain laittaa nippuun ja reppuun melko pian.
Tässä en malttanut viipyä kauaa, koska tiesin tulevani vielä takaisin. En tässä vaiheessa aavistanut, että takas tullessa ei paistaisikaan enää aurinko...
No mutta, reitti jatkui. Lähdin kiertämään kierrosta "vastapäivään" kuten olin tehnyt aiemminkin.
Ja hyvin pian aukeni upeat kanjonin maisemat.
Hetken päästä tultiin Jyrävän rappusille, ne oli jossain vaiheessa uusittu joten hyvä oli laskeutua mäki alas ja mennä joen reunalle fiilistelemään.
Tästä jatkettiin ihan hetken matkaa ja tultiin Siilastuvalle. En jäänyt siihen vaan jatkoin 100 metriä hienommalle taukopaikalle.
Siinä syötiin ensimmäiset eväsleivät. Kuva Siilastuvasta, en näköjään siitä jälkimmäisestä taukopaikasta ottanut kuvia :D
No, tästä jatkettiin taas kanjonin reunaa maisemia ihaillen aina Harrisuvannolle saakka.
Etenkin sulan maan aikaan tuo Harrisuvannon ympäristö on ihan huikeen hienoa ja siellä voisi viettää vaikka yönkin. hmm...
Kun oli pidetty tarpeeksi taukoa ja syöty hyvin, niin keli vaihtui aurinkoisesta lumisateeksi.
Hetki ihasteltiin isoja lumihiutaleita ja kohta oltiinkin taas menossa.
Seuraavana oli vuorossa reissun rankin osuus, Kallioportin rappuset ylöspäin.
En tiedä paljonko rappuja on mutta ihan tarpeeksi ja hiki ja hengästyminen on taattu.
Hetki maisemien katselua ja tämän jälkeenhän korkeat maisemat vaihtuisi metsämaisemiin. Kunnes tultaisiinkin taas Myllykoskelle.
Ja lopuksi retken viimeinen etappi, eli paluu autolle. Kiitos ja kumarrus.
Reitille tuli mittaa noin 13km ja kävelyaikaa 3,5h
Mutta jälleen kerran ihan huippu reissu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti