Tammisaaren Kansallispuisto - Jussarö

 29.5.2022

Tammisaaren Kansallispuisto pitää sisällään useamman pienen saaren joista monilla on joku pieni reitti ja tulipaikka tms. Omalla veneellä noihin olisi varmaan helppo mennä, mutta onneksi ainakin Jussaröön pääsee helposti myös yhteysaluksella. Tällainen kulkee kesäaikana Tammisaaresta. 
Ja mikä parasta, myös koiran voi ottaa mukaan. 

Päätin lähteä aurinkoiselle retkelle vain yhden koiran kanssa ja tietysti otin Hukan. 
Tälle retkelle pakkasin Hukan reppuun myös vähän täytettä. Yllättävän tilavat nuo laukut on, mutta en laittanut kuin vähän kuivalihaa ja muita herkkuja. Mulle ja Hukalle.

Laiva lähti aamulla vähän klo 10 jälkeen ja minun lisäksi oli matkassa yksi pariskunta. Ihan loisto valinta ajankohdalle, laivan kipparikin sanoi, että toukokuussa hyvä mennä kun porukkaa paljon vähemmän.
Matka kesti pari tuntia, mutta oli upeaa saaristoa koko matka ja upea keli. 

Perille kun päästiin, niin lähes ensimmäisenä minua varoiteltiin kyistä. Edellisenä päivänä oli koiran kanssa liikkuneet nähneet useammankin lieron. Voi ärsytys! No, Hukka lyhyelle hihnalle ja katse kokoajan mahan.
Ajatuksena oli kiertää vihreä 4,7km:n lenkki jota lähdettiin kulkemaan myötäpäivään.
Pitkin matkaa totesin moneen kertaan, että olisi varmaan pitänyt kulkea vastapäivään. jostain syystä reittimerkit oli laitettu niin, että nyt jouduin arpomaan monessa kohtaa ja taisin pari kertaa mennäkin vähän vipuun.

Alun pienen hiekkatiepätkän jälkeen tultiin kallioiselle rannalle ja voi vitsit miten upeeta! Melkein hengityskin pysähtyi kun olin aivan haltioissani. Huippu keli kruunasi kyllä tämän retken.
Tallusteltiin Hukan kanssa tosi verkkaisesti eikä muita ihmisiä näkynyt missään. 

Nopeasti oltiin jo kaakkoiskulmassa jossa avautui upea hiekkaranta "Iron Beach". Hiekka oli mystisen mustaa. 
Jatkettiin matkaa kohti kartalla näkyvää näkötornia. Minulla ei ollut ennakkoon mitään käsitystä minkälainen rakennelma siellä odotti ja olihan se vaikuttava. Ovikin oli auki joten kiivettiin Hukan kanssa ylös ihailemaan maisemia. No, eipä noi näkymät nyt niin huikeita kuitenkaan ollut.

Tämän jälkeen palattiin iron beach:n toiseen päähän kalliolle ja levitettiin eväsleiri.
Siinä oli kyllä ihan paras paikka nautiskella eväitä ihan rauhassa.

Eväiden jälkeen oli tiedossa, että pieni pätkä kuljetaan vanhan kaivosalueen läpi ja sen jälkeen sukellettaisiin metsään.
Metsässä kulki hyvä polku ja kun välillä katseli taakse, niin näki reittimerkitkin. Olisihan ne voinut olla molemmista suunnista nähtävillä. 

Etenkin loppumatkan metsäpätkä oli vähän ikävä, sillä jouduin kokoajan kyttäämään mahdollisia käärmeitä. Mutta muutoin metsä oli mukavan sekainen ja polku hyvä kulkea.

Pian tultiin aukealle paikalle ja ihan kuin oltais tupsahdettu pihapiiriin. Tässä ilmeisesti joskus lampaita laiduntaa tai luulen, kun kiivettiin laitumen aidan yli sinne tehtyjä rappuja pitkin. 

Ja siinä samassa tultiinkin jo satamaan jossa sijaitsi pieni kahvila. Ostin kahvin ja jäätelön ja istuttiin Hukan kanssa hetki terassilla. 

Mutta kun aikaa oli vielä ennenkuin lautta lähtisi takaisinpäin, niin käveltiin viereiselle telttailupaikalle katsomaan minkälainen alue siellä olisi.
Ja kyllä, ihan mukavan näköinen paikka jossa helposti voisi yhden yön viipyä. Oli tulipaikka ja puucee sekä tasaisia telttapaikkoja ja myös puita riippareita varten.

Mutta nyt palattiin takaisin rantaan odottamaan lautan paluumatkaa.

Alkumatka istuttiin kannella nautiskelemassa, mutta Hukkaa selvästi jännitti joten mentiin loppumatkaksi alakertaan sisätiloihin.

Hyvä keli kyllä kruunasi tämän retken. Oli käymisen arvoinen paikka, mutta en tiedä tarvitseeko toiste mennä. Lopulta käveltiin noin 6km ja reilu pari tuntia kulutettiin aikaa kun hissukseen mentiin.
Eikä sitten lopulta nähty yhden yhtään käärmettä. Onneksi. 

Saaristosta lisää TÄÄLTÄ

Yhteysaluksen tiedot, aikataulut ja hinnat TÄÄLTÄ