Helmikuisessa Hämeenlinnassa

Helmikuisena viikonloppuna vietettiin pari päivää Hämeenlinnassa ja koska kelit suosi, käytiin ulkoilemassa useampaankin otteeseen.

Ensimmäisenä tehtiin retki Aulangonjärven ympäristöön. Järven ympäri kulkee reitti, mutta nyt ei menty sitä kuin osan matkaa.

Jäällä olikin tosi paljon ulkoilijoita, mutta ei se yllätyksenä tullut kun keli oli mitä parhain.
Kuljettiin vähänmatkaa jäällä, kunnes tultiin tulipaikalle.
Ei jääty siihen vaan lähdettiin kiipeämään rappuja ylös kalliolle.
Ihmiset pääsi hyvin rappuja pitkin, koirille sopivampi baana oli kulkea rappujen vierellä.
Ylhäältä aukeni ihan kivat maisemat. Retkipaikan sivuilla onkin tämä paikka esitelty tarkemmin, Aulangonjärven kärmeskallio, tutustu TÄÄLLÄ

Jatkettiin polkua metsässä vähän matkaa, kunnes tultiin jälleen järvelle.
Otettiin suunta kohti aulangon näkötornia, joka näkyikin vastarannalla.

Paikoin metsä oli kuin satumetsä. Lunta todella paljon eikä ihan kaikista puista ollut tuuli lennättänyt vielä lumia alas. Mahtavan näköistä.

Pian päädyttiin näkötornille. Harmi vaan ettei itse torniin päässyt kun se oli suljettu. Mutta komeat maisemat avautui tornin edessä olevalta tasanteeltakin.

Tehtiin vielä lenkki metsän puolella ja palattiin takaisin tornille, mutta mentiinkin toista kautta alas karhuluolalle. Hieno paikka tämäkin.

Palattiin takaisin järvelle ja sieltä takaisin lähtöpaikkaan.
Tälle lenkille tuli mittaa vähän yli 8km ja aikaa saatiin kulumaan pari tuntia.

Seuraavana päivänä tehtiin ensin aamulenkki katumajärven jäälle ja ympäristöön, noin 5km ja tunti

Ja sitten vielä päivällä piipahdus aulangolla uudestaan, mutta nyt toiselle puolelle aulankoa. Hotellin ja hevostallin ympäristöön. Tunnin lenkki ja reilu 5km.
Maisemat ja ympäristö oli nytkin tosi upeita, mutta veikkaan, että kesällä vieläkin hienommat. Tämä ympäristö täytyy tulla tutkimaan uudemmankin kerran.

Nähtävää täällä varmasti riittää, retkivinkkejä esimerkiksi TÄÄLTÄ
Ja lisää löytää googlella. Suosittelen!

Ämyrin lavan latupohja Somerniemellä

Marraskuisena sunnuntaina paluumatkalla Somerolta kotiin Vihtiin ajattelin ajaa vähän eri reittiä kuin yleensä ja käännyin Somerniemen kesätorin kohdalta Salkolantielle joka veisi porintielle ja sitäkautta vihtiin. Pituutta ei tule juuri mitään lisää joten kivaa vaihtelua.
koska valoisaa aikaa oli vielä joku tunti jäljellä, niin ajattelin pysähtyä johonkin sopivaan paikkaan ulkoiluttamaan koirat kunnolla. 
Matkalla ajattelin liesjärven reittejä, mutta samalla ajoin Ämyrin lavan ohi ja näin jonkinlaista ulkoilureittiä. Jarrut pohjaan ja kääntö parkkikselle.

Näytti hyvältä, vain yksi auto parkissa ja useaan suuntaan näytti lähtevän hyvää selkeää ja valaistua hiekkatietä.
Pieni opastaulukin oli ja siihen oli piirretty latupohjien reitit. Kiva!

Valitsin punaisen reitin, eli noin 5km. Ja ei muutakuin mars matkaan.

Sää suosi ja reitti vaikutti ainakin alkumatkasta ihan loistavalta. Helpookulkuista tasamaata ja näkyvyys hyvä.

Noin puolivälissä kuului autojen ääntä ja pian tultiinkin ihan tien reunaan. 
Reitti jatkui kuitenkin siten ettei tietä tarvinut ylittää.
Mutta tämän jälkeen näkyi muutama muukin ulkoilija. Ei kuitenkaan mitään ruuhkaa...

Metsässä meni pieniä teitä ristiin rastiin mutta reitti oli kohtuu hyvin merkitty punaisilla täplillä puihin, joten eksymään ei päässyt.
Tunnin käppäilyn jälkeen tultiinkin risteysalueelle, jossa kulki kaikki latureitit ristiin rastiin, mutta oikea väylä löytyi ja pian jo autokin näkyi.

Oli kyllä oikein hyvä lenkki ja täytyy kyllä pitää paikka mielessä ja piipahtaa siellä joskus uudestaankin jos olen ohikulkumatkalla.

Teijossa Sahajärvi ja Nenusta

Marraskuinen sunnuntai näyttäytyi harmaana, mutta sateettomana. Oli aika suunnata kunnolliselle reitille pitkästä aikaa.
Teijon kansallispuistoon ajaa vihdistä pikkuisen yli tunnin, riippuen mihin päin puistoa suunnistaa. Ja koska puiston eteläisessa osassa kiersin keväällä ruuhkaisen ja suositun matildanjärven kierroksen, niin nyt lähdin katsomaan sahajärven kierroksen johon saa yhdistettyä nenustan kierroksen jos haluaa pari kilometriä lisää käveltävää. Auto parkkiin Nenustanummen P-alueelle ja reppu selkään ja metsään.

Ensimmäinen reilu kilometri oli helpppokulkuista ja kuivaa kangasmaastoa. Mutta sitten sukellettiin vähän märempään metsään.

Kolmen kilometrin kohdalla tultiin kallioiselle alueelle jossa kartan mukaan olisi jopa "näköala". No joo... En nyt liiaksi kehuisi, mutta kiva oli kulkea, kun ei muita ihmisiä ollut tähän mennessä tullut yhtään vastaan.

Reittimerkit oli tähän saakka olleet kohtuullisen hyvät. Kallioisella alueella piti hiukan etsiä, mutta kun seurasi siellä täällä näkyneitä jalanjälkiä, niin pysyi hyvin reitillä.

Pian tultiin kalasuntti-nimiselle taukopaikkasaarelle. Tänne pääsee ainoastaan vetolossilla.
Kipinä jännitti hiukan, mutta lossi oli hyvin rakennettu ja "merenkäynti" oli olematonta, niin mikäpä siinä oli kulkea. Hauskuuksia horisontissa.

Saaressa oli puucee ja tulipaikka. Ja yllätys yllätys muitakin ihmisiä...
Ja lisää virtasi kokoajan. Mutta eväät sai syötyä ihan rauhassa, joten ei huolta.

Saaresta lähdettiin toisella vetolossilla pois ja jatkettiin paikoin kosteaa polkua alle kilometrin niin tultiin laviankallion P-alueelle.
Täällä olikin autoja useampi, mutta ei yllättänyt. Cityretkeilijät ajaa autolla lähimmälle parkkikselle josta sitten kävellään alle kilometri, paistetaan makkarat ja palataan autolle. 
Mutta ei haitannut ollenkaan, sillä itse menin tien yli ja jatkettiin ilman muita ihmisiä seuraavat kolme kilometriä vaihtelevassa maastossa.

Tultiin risteyskohtaan josta olisi ollut omalle autolle 400 metriä, mutta koska valoa vielä riitti eikä oltu aivan puhki, niin jatkettiin nenustan reitille. Kartan mukaan kun jättää yhden silmukan tekemättä, niin saa 1,9km:n lenkin tehtyä.

Ja se oli kiva pätkä. Helpppokulkuista tasamaata lähes koko matka. Vain yksi pieni suon ylitys pitkoksia pitkin.

Tultiin Nenustan taukopaikalle ja tyhjennettiin repusta kaikki syötävä ja juotava mitä vaan löydettiin.
Nyt alkoi jo vähän päivä hämärtyäkin, joten oli aika suunnata autolle.

Kaikenkaikkiaan oli kyllä mukava reitti ja voin suositella.
3,5h ja 10,6km

Lisää Teijon reiteistä löytyy TÄÄLTÄ