Melkutin talvella

Sunnuntaina oli ihan mielettömän upea ulkoilukeli. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja lämpömittari oli jossain parissa asteessa pakkasen puolella. Eikä mitään suunniteltua ohjelmaa, joten mahdollisuus lähteä reilulle ulkoilulenkille kuuman kaakaon kera.
Ei muutakun Sirpalle viestiä ja kohta oltiinkin taas menossa.
Suuntana Räysrkälässä sijaitseva Melkutin, oikeammin Iso-Melkutin ja sen kiertäminen.
Olen sen monta kertaa lumettomana aikana jo kiertänyt, mutta jotekin se on vaan yksi mielikohteistani ja sinne voi mennä aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Nyt ensimmäistä kertaa lumiseen aikaan.

Parkkipaikalla oli muutama auto, mutta se ei menoa haitannut.
Lähdettiin käppäilemään ja kun autolta päästiin järven rantaan (noin 750m) niin päätettiin lähteä kiertämään järvi vasemman kautta, eli myötäpäivään. Puoleen väliin saakka kuljettaisi varjoisampaa puolta ja loppumatka aurinkoista puolta.

Reitille oli muodostunut jonkinlainen polku, jota oli kohtuu helppo kulkea. Välillä vähän haasteellista, mutta ei mahdotonta.
Hankikanto oli huikea ja koiratkin huomasivat sen heti alussa. Niinpä Kipinä, Häkä ja Udo juoksivatkin aika ajoin pitkin ja poikin metsää. Toki ihan meidän lähellä.

Iso-Melkuttimen ja Vähä-Melkuttimen välissä on hieno silta joka oli onneksemme lumeton ja jäätön. Epäilen, että joku ystävällinen on sitä huollattanut. Ei tarvinut jännittää lipsumista.

Puolivälin jälkeen tulee hieno taukopaikka. On vessat, tulipaikka/laavu sekä mäenpäällä pöytä ja penkit.
Laavulla räksytti iso koira joten kiipesimme pienen mäen päälle pöydän ääreen evästämään.
Kuuma kaakao, kinkku-juustopasteija sekä pätkis suklaalevy. Nam!
Koirille tietty omat eväät, maustevettä ja namipaloja.

Kohta jatkettiin taas matkaa ja ihmettelimme jäällä näkyvää porukkaa.
Useampi ihminen ja läjä jäälohkareita. Jaa, olisko sukeltajia...
Lähes joka kerta kun tuolla käy ulkoilemassa, saattaa nähdä sukellusporukan tavaroineen eräällä laiturilla. Mutta nyt olivat kaivaneet ison avannon vähän pidemmälle rannasta.

Jäimme hetkeksi katsomaan. Ja kun nyt olimme järven sillä puolen missä aurinko paistoi mukavasti, niin siinähän oli tosi lämmin.

Olihan siinä laiturin juurellakin iso avanto.
Vesihän on melkuttimessa älyttömän kirkasta ja pohjan näki selvästi laituriltakin katsottaessa.
Tämä on myös yksi syy miksi täällä käy paljon sukeltajia. Järvi on niin kirkas, että siellä näkee hyvin eteensä sukeltaessa.

Matka jatkui taas ja nyt nautittiin auringosta

Viimeinen pieni metsäpätkä ja sitten oltiinkin taas autolla

Aikaa saatiin kulumaan kolmisen tuntia. Taukoineen. Oli kyllä kertakaikkisen upea keli!

Melkutin

Lokakuun alussa lähdin yhteen ehkä mieluisimmista "lähireiteistä". Melkuttimelle. Tarkoituksena kiertää Iso-Melkutin.
Tämän reitin olen kiertänyt varmaan nyt 3 tai 4 kertaa, mutta sinne voi mennä aina uudestaan ja uudestaan. Pituutta sopivasti ja koska suurimmaksi osaksi kuljetaan ihan järven vierestä, niin maisematkin on kauniit. Autolle löytyy helposti parkkis ja siellä on joka kerta ollut muitakin. 

Olen joka kerta kiertänyt reitin "vasemman kautta" ja niin tälläkin kertaa.

Keli oli upea ja syksyn värit loistivat

Myös tämä reitti on niin hyvin merkitty, ettei täällä pääse eksymään

Järven keskellä on pieni harju

Iso-Melkuttimen ja Vähä-Melkuttimen välissä on komea silta

Ja järvi oli tyyni, mieli lepäsi

Järvihän on huippukirkas ja siellä käy paljon sukeltajia treenailemassa

Selfie Kipinän kanssa

Länsipään tulipaikka on upea

Lämpöisemmällä kelillä voisi lähteä kahlailemaan
Häkän mielestä olisi voinut nytkin

Upea keli, mutta silti kohtuullisen vähän porukkaa tällä kertaa

Jos olet menossa ja kaipaat lenkkikaveria, niin hihkaise. Tulen mielelläni!

Tarkemmat speksit melkuttimesta TÄÄLLÄ