ensimmäinen ylläs-päivä

16.1.22

sunnuntaina oli virtaa mutta keli oli vähän surkea upeisiin maisemareitteihin, joten valikoin tekemistä sen mukaan.
Aamupäivästä kun alkoi päivä valjeta, pakkasin kuumaa juomaa reppuun ja ajattelin lähteä lumikenkäilemään viereiselle suolle. Pienesti kävi myös mielessä kesängille päin käppäily. 

Majapaikasta pystyi lähtemään lumikengillä suoraan ovelta, joten mars matkaan vaan.
Lunta suolla olikin sitten ihan kiitettävästi ja tarpominen alkumatkasta kävi ihan työstä.
Mutta pääsin suon puoliväliin jossa tiesin kulkevan kesäreitin pitkospuut. Toivoin, että sitä reittiä oltaisiin kuljettu vaikka se ei olekkaan talvireittien kartoissa. Ja olihan sitä. 
Matka jatkui helpommin jonkun matkaa. Tämä ryhmäkuva koirista on suunnilleen samasta kohdasta kuin syyskuussa ottamani kuva. Mutta nyt ei kyllä maisemat loista taustalla.

Matka jatkui vähän matkaa kunnes ylitin hiihtoladut ja tupsahdin autotielle. Ihmettelin tovin ja koska Häkä alkoi näyttää lumipallolta, käännyin ympäri ja lähdin kohti majapaikkaa.

Alle 2km kuljettiin ja olihan pettymys. No, möksälle huilaamaan hetkeksi ja päätös lähteä uudestaan vain Hukan kanssa poluille. Ei muutakuin mars takakaisin ulos.

Lähdettiin kohti yhteiskäyttöreittiä joka veisi kesängin laavulle. Keli oli vähän pahempi. Lunta tuprutti aika tavalla ja tuuli oli puuskaista. Mutta lämmintä oli, ihan pienesti pakkasen puolella, ehkä 2-3 astetta. 

Reitti oli ihan loistavassa kunnossa ja ajattelinkin, että fätillä olisi mukava tulla ja uskaltaisin tulla pimeälläkin kun on valoa niin pyörään kuin otsaankin. 

3km:n jälkeen tultiin kesänkijärven laavulle ja istahdettiin juomaan kupponen kuumaa. Hukalle kupponen tonnikalavettä plus pieni lihatikku.
Kuukkelit tuli samantien kytikselle, mutta nyt ei ollut heille antaa mitään.

Lähdettiin paluumatkalle samaa reittiä, mutta ihan lopussa jatkettiinkin reittiä vähän eri suuntaan ja koukattiin pieni lisälenkki.

Mökille päästiin ja ainakin Hukasta loppui virta. Melkein 8km tuli käppäiltyä ja oli mukava lenkki.

Kesänkijärven kierros

Lauantaina saavuin vihdoin Ylläkselle. Reilun 3 tunnin ajomatkan jälkeen oli päästävä kävelemään joten asuntovaunu paikoilleen Ylläksen ykkös caravaaniin ja koirat takas autoon ja mars matkaan.
En ottanut eväitä enkä edes juotavaa mukaan sillä ajattelin tehdä vain helpohkon verryttelylenkin autoilun päälle.
Valitsin Kesänkijärven kierroksen. Sitä en ole vielä kokonaisuudessaan kulkenut, sen pituus oli hiukan alle 6km ja reittikuvaus on helppo ilman kummempia nousuja. Sinne siis...

Parkkipaikka on ihan kohtuullisen suuri ja sinne on helppo ajaa. Ylipäätään ylläksen opasteet on kyllä ilahduttavan hyvät. Lähdin kulkemaan reittiä myötäpäivään.
Alkupätkä reitistä on samaa kuin esim. nykyinen pirunkurun ponnistus. Mukavaa sorastettua hiekkatietä jota on helppo kulkea koiralaumankin kanssa.

Vajaan parin kilometrin jälkeen tullaan risteykseen josta pääsee moneen suuntaan ja siinä risteysalueella on reilun kokoinen tulipaikka, lisäksi rannassa laituri ja sitten siinä on myös kesängin keidas (kahvila) joka ei kyllä nyt ollut enää auki. 
Tästä polku muuttui metallipitkoksiksi ja moni näitä inhoaa koska koirat on tottumattomia erilaisiin alustoihin ja saattaa kieltäytyä menemästä. Mulla kaikki toki katsoi että mitä, tonne vai? Muttakun ei ollut vaihtoehtoa, niin kyllä ne sitten ihan hyvin noilla raudoillakin kulkee. Ja kun alkumetrit on menty, niin meno on ihan normaalia kulkemista.

Pitkostettu osuus oli ehkä 100 metriä ja sen jälkeen oltiin takaisin hiekkabaanalla.
Pieni puron ylitys josta olisi päässyt varkaankurun reitille, mutta me jatkettiin eteenpäin.

Taas risteysalue josta jatkettiin viittojen mukaan suoraan ja sitten tultiinkin suolle ja puu-pitkoksille

Pitkosten jälkeen tultiinkin jo melko pian lyhyelle hiekkabaanalle sekä sitten "autotielle" josta oli enää lyhyt matka parkkikselle.

Olipa oikein mukava ja helppo lenkki. Suosittelen juurikin jos kaipaa vain lyhyehköä helppoa tallustelua

Lisää reitistä TÄÄLLÄ